Kalle Päätalon Iijoki sarjaan perustuva näytelmä Koillismaan ihmisistä ja kokonaisesta kansakunnasta sodassa. Kalle Päätalon sosioekonominen syväleikkaus sodan pitkäaikaiseen vaikutukseen Koillismaalla, Pudasjärvellä ja Oulun seudun evakkoteillä ja sotasairaalassa.
MIES ELÄÄ ELÄMÄNSÄ KAHTEEN KERTAAN JA KUOLEE TÄYTETTYÄÄN TEHTÄVÄN
Ensin hän elää metsätyömiehenä Taivalkosken Jokijärvellä Kallioniemessä, kierosilmäisenä, likinäköisenä repussaan haave. Mika Waltarin kirja "Aiotko kirjailijaksi". Joutuu nuorukaisena jatkosodassa Kiestingin taisteluissa etulinjaan haavoittuen vakavasti. Sairastaa Oulun sotasairaalassa ja käy läpi koko sodan viisi vuotta. Sitten hänen unelmansa kirjailijasta toteutuu 38 vuotiaana. Hän kirjoittaa ensin Koillismaasarjan. Aloittaa sitten jättiläismäisen urakan: Iijokisarjan, jossa hän elää siihenastisen elämänsä uudelleen kuvaamalla sen meille 26 teoksen ja 16 994 sivun kautta. Hän rukoilee, että saisi elää saavuttaakseen tämän ja nähdäkseen tyttäriensä kasvavan aikuisiksi. Sitten hän on valmis kuolemaan.
PRESIDENTTI URHO KEKKONEN
"Jälkikirjoituksena tahdon sanoa, että tulevat polvet kiistelevät Sinun paikastasi Suomen sivistyselämässä, s.o. lankeaako se kaunokirjallisuuden tai korkeatasoisen kansantieteen alalle. Näyttöä on molempien osalta. Suuri yleisö näyttää asettavan Sinut kaunokirjailijana kansantieteilijän edelle. Mutta olen varma, että kummankin saralla olet saanut suuria aikaan. Terveisin Urho Kekkonen."
KALLE PÄÄTALO
"Nykyisin Kallioniemen rantatörmässä seisoo ”Uneutettu vonkamies” keksiinsä nojaten ja katselee haikein ilmein suuntaan,johon viimeisen Iijoen uiton hännät katosivat. Kesälomalla ollessamme joskus iltamyöhällä – silloin kun enää vain harvoin poikkeaa Kallioniemeen turisteja – saatan mennä seisomaan patsaan lähelle. Sitä katsellessani palautuvat poikkeuksetta mieleeni ne muutamat, jo aikaa sitten sukupuuttoon kuolleet ikälentojätkät, joitten kanssa kerkisin savotoida lapsuus- ja nuorukaisvuosinani. Samoin muistiini nousee näiden viimeisten lentojätkien kolme suurinta toivetta:
Että saisin kasorahoja räntäpäivän varaksi.Että pääsisin omillani hautaan. Että minulle jäisi mahollisimman vähä vihamiehiä maan päälle."
Muutto Oulusta syrjäisempään Iihin ei merkitse laskukautta Kallen elämässä, päinvastoin: hänet korotetaan pian pioneerikomppanian muonamestariksi, ja hän alkaa syödä upseerien ruokalassa. Lisäksi pataljoonaan tulee Enni, sairaala-apulainen, joka kokeneen rutiinilla valitsee itselleen miehen viidensadan joukosta. Kallelle alkaa nyt huumaava fyysisen onnen aika, Enni täyttää hänen miehiset toiveensa, vaikka aiheuttaa samalla moraalisen pettymyksen.
Enni lähtee, ja pian Kallen sotilasurakin putoaa romahtamalla, sillä hänet siirretään jalkaväkijoukkoihin Kuusamoon. Uudessa yksikössä on aluksi vaikeaa, mutta Kalle ei kerta kaikkiaan kuulu ”häviäjien” joukkoon. Miehellä on jälleen mainetta, kun alkaa suuri leikkisota Kuusamon korvessa. Siinä pataljoonan voimapohatta kunnostautuu hieman kyseenalaisella tavalla, mutta selviää, ja hänet katsotaan kelvolliseksi uusiin urotekoihin.
Mutta mikä on leikkiä ja mikä totta? Saksa pommittaa Englantia ja hyökkää Balkanin niemimaalla huhtikuussa 1941. Rudolf Hess lentää Englantiin. Ja sitten, eräänä päivänä, kun piikit Kallen siviilikammassa ovat lähes lopussa, Kuusamon kirkonkylä täyttyy saksalaisista sotilaista. Mistä he ovat tulleet ja mitä varten? Ilma tihenee kysymyksistä, joihin tapahtumat alkavat tuoda vastauksia. Juhannuksena Kallen yksikkö siirretään valtakunnan itärajan pintaan, ja se ylittää rajan 3. heinäkuuta 1941 kello 3.00.